Rallipäivän ratoksi

Videossa etsitään iloluontoista ajankuluketta eli rattoa. Ja mikäs se näin rallipäivänä on enemmän kohdalle osuvaa kuin todeta Tapio Rautavaaran laulun sanoin "Ralli se on mun rattoni", sillä ovathan Jyväskylän Suurajot taas menossa. Tai eikun Secto-ralli, mitä sana secto sitten tarkoittaakin. Sekamehu ja sekoittaminen ensinnä tulee mieleen. Mutta oikeasti taitaa olla rallia sponsoroivan firman nimi. 

Suurajot on aika vanha sana, sillä ensimmäiset Suurajot on ajettu jo yli 70 vuotta sitten. Sittemmin Jyväskylän seutukunnalla ajettava iso autourheilutapahtuma on ollut nimeltään Rally of the 1000 Lakes ja 1000 Lakes Rally ja sitä ennen Neste Rally Finland. Vaikka virallisesti nimi Suurajot on jäänyt pois jo liki puoli vuosisataa sitten, rallitapahtumasta puhutaan sillä nimellä edelleen. Mutta pruuu, takaisin autourheilusta sanoilla saivarteluun. Mitä Rautavaaran laulussa sana ralli tarkoittikaan? Ei suinkaan autourheilua, vaan laulua, rallatusta.

Ratto-teemassa sekä vähän Rautavaarassakin pysyäkseni kerron mistä tämän postauksen nimi on johdettu. Nuoruudessani radiosta tuli lauantain toivottujen lisäksi sunnuntaisin toivekonsertti "Lepopäivän ratoksi". Siinä musiikkia alkoi tulla puolenpäivän jälkeen alkaen ehkä enemmän hengellisenä ja keventyen iltapäivän edetessä. 

Mutta takaisin rattoon. Mitä nykynuorten mielestä sana ratto tarkoittaa? Lapsuudessani naapurissa oli sen niminen koira, ja ainakin minulle se oli leikkikaverina kovasti ratoksi. Siis iloksi. Tutumpi sana lienee yhdyssanassa rattopoika, joka on sama asia kuin ilotyttö, sukupuoli vain on eri. Ja mielestäni edelleen saatetaan kutsua jotakin ajanvietettä rattoisaksi.

Rautavaara aasinsiltana jatketaan. Sanaseppo Tapio Rautavaara (kyllä, hän myös sanoitti ja sävelsi) lauloi kappaleessa Reppu ja reissumies: "On reppu ja reissumies, siinä varmaan on sellainen pari, oli kylmä tai vaikkapa vari, niin kumpikin paikkansa ties." Muistan edelleen tarkasti sen paikan missä minä seisoin ja missä Eeva-tätini seisoi, kun Joutsan mummon luona ollessamme radiosta tuli tuo kappale 1980-luvulla. Ihmettelin sanaa vari, ja tätini sanoi sen tarkoittavan lämpöä, hellettä.

Tästä päästäänkin mummon (ja nykyisin myös minun ja Doll Landiankin) kotipaikkakuntaan, Joutsaan. Aasinsillalla tai ilman. Täällä on oma murteensa, niin kutsuttu Jousan murre. Siinä on sanoja, joita ulkopaikkakuntalaiset eivät tunne lainkaan. Kuten konu ja köpsä. Ne on jopa painatettu paikallisiin paitoihinkin, mutta kukaan ei taida täysin pystyä selittämään niiden sisältöä ainakaan yhdellä sanalla. Itse käsitän ne seuraavasti. Konu tarkoittaa esinettä/laitetta, joka on vähän käteen käymätön, epäkäytännollinen, siis jokin joka toimii vähän epäloogisesti tai huonosti olematta silti rikki. Köpsä-sanaa taas käytetään ihmisestä, miksei eläimestäkin, kun se on vähän höppänä - joko tilapäisesti tai pysyvästi.

Mutta nyt olen päästellyt rallia köpsien rattona riittävästi, siis tämän pituinen tämä.