Ajatuksia ja kokemuksia -otsikon alla kerron aikuisten nukkekotiharrastuksesta ja omista harrastamista liippaavista ajatuksistani.
Missä vaiheessa hifistely nukkekotiesineiden kanssa menee liian pitkälle? Onko ok, että esine on vähän sinne päin ja suunnilleen oikeassa mittakaavassa, vai pitääkö sen olla täydellinen kopio oikean elämän esineestä?
Liisa Kukkasen ottamia nukkevalokuvia sisältävä näyttely on ollut esillä Joutsan lisäksi Mäntsälässä ja Jämsässä. Nykyisin se on pysyvästi Doll Landian tiloissa. Sen kuvateksteissä on pieniä tietoiskuja aikuisten nukkeharrastuksesta sekä nukkevalokuvaamisesta ja erilaisista mahdollisuuksista muokata kuvia.
Tässä Aino (IG: @merjakayhko) on ostamassa Kukkasen Puodin myyjä Anna Elolta lehteä.
27.8.2023 asti Taidelaitos Haihatuksessa Joutsassa on esillä ensimmäinen iso nukkekerrostaloni. Se on tehty kolmeen kirjahyllyyn ja asuntoja on paikoin neljässä kerroksessa. Huoneen toisella seinällä on kerrostalon rannalla sijaitseva piha-alue.
Nukkevalokuvanäyttelyni aloitti uransa esittäytymällä Joutsan kirjastossa lokakuussa 2022. Mukana oli yli 70 eri puolilla Suomea otettua valokuvaa koko barbiemittakaavaisen nukkeharrastukseni ajalta. Paikallislehti Joutsan Seutu yllätti minut tekemällä näyttelystä jutun pelkästään paikan päällä käymällä - minuun ei otettu mitään yhteyttä asian...
Olen opiskellut Jyväskylän Gradiassa verkkokaupan tekemistä. Harjoitustöinä on pitänyt tehdä sekä videoita että kuvankäsittelyä. Tässä näytettä molemmista:
Kai tämänkin kuvaileminen ja videoksi muokkaaminen voidaan laskea näpertelyksi, sen verran kova homma oli kontata hangessa ja tehdä oikeanlaisia jälkiä. Mutta suosittelen katsomaan videolta miten onnistuin kuvaamaan sen, että joulu on ohi.
Tämän kuun Joutsan pääkirjastossa on nukkekuvalokuvistani koottu näyttely. Kuvissa nuket matkustavat eri puolilla Suomea ja teksteissä kerron nukkeharrastuksesta. Näyttelyn otsikkona on Doll Landia - nuket matkalla jossain päin Suomea entisajan radiokuulutuksia muistellen. Lapsuudessani eli ennen kännyköitä ja internettiä, nimittäin...
Monelle barbiekoon harrastajalle on tärkeää sekä mahdollisimman aidon pienoismallin aikaansaaminen että tarinan kertominen ja valokuvaaminen. He kuvaavat nukkejaan ulkona ja esittelevät paikkakuntansa nähtävyyksiä sekä matkustavat nukkejensa kanssa niin rantalomille kuin toisia nukkeharrastajia tapaamaan. Itse olen kuvannut nukkejani mm....
Minulta on kysytty, että kuka nukeistani on minä? Siis tarinassani. Ei kukaan ja aika moni. Usean nuken elämässä on piirteitä omasta elämästäni ja toisinaan varmasti jokaisen nukkeni repliikeissä on omia ajatuksiani. Kuitenkaan kukaan ei suoraan ole minä. Kuvateksteihin olen koonnut nukeistani asioita, jotka olen tiedostaen tai tiedostamatta...